Siitä on kulunut hetki jos toinen kun olen viimeksi avannut bloggeriin. Mielessä ajatus on pyörinyt useampaan otteeseen ja ajoittain olen pyöritellyt mielessäni aiheita joista kirjoittaa....
Jotka sitten unohtaa kun tulee jotakin muuta ja asiaa ei kirjaa muistiin.
Toisaalta tällainen tauko on ollut ihan mukava mutta nyt minä jo kaipasin kirjoittamista.
Elämä vei mukanaan.
Kevät meni hujauksessa.
Vietin ystävieni kanssa kolmekymppisiäni. Olen kriiseillyt ja kipuillut. Yrittänyt kasvaa henkisesti, pohtinut omaa olemistani moneltakin kantilta, minuuttani.
Kesäkuussa vietettiin myös kolmekymppisiä ystävien kesken, yllätyksenä eräälle tärkeälle ystävälle.
Tässä kesän aikana sain myös tiedon että syksyllä minulla alkaa opiskelut.
Olen toki innoissani, odotankin kovasti sitä että minullakin on jotakin omaa, paikka aikuisten maailmassa.
Samaan aikaan tulevat muutokset mietityttävät, jännittävät ja ehkä hieman pelottavatkin.
Totuttu kaava muuttuu, se mikä on tähän saakka ollut arkea muuttuu täysin.
Olo on myös haikea. Tämä on minun viimeinen kesäni kotiäitinä.
Yksi aikakausi päättyy.
Olen ollut onnekas että olen voinut olla kotona näin pitkään tyttäreni kanssa, nähnyt ja kokenut hänen merkittävimmät varhaislapsuuden kehitysvaiheet. Nyt on kuitenkin oikea hetki muutokselle sillä minusta tuntuu että tyttäreni kaipaa jo ikätovereiden seuraa.
Kutkuttavan jännittäviä aikoja on siis luvassa, elämä on juhla.
❤,Helmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti